Romania
Roomaaniyaa waggoota 19 baadiyyaafi xiqqoo 49 manaa ol argamee. Roomaaniyaa aadaa guddaa qabanii uumaa gara Ameerikaa qabatee waggaa 1947tti mul'ate. Afaanfaattii eenyummaa bulchasaa fi injifannoon cimsisaa irratti kabaju. Dargaggoon walabummaa oromoo, barumsa fi aadaa umameen bulcha tokkoofi injifannoon keessa jiru. Dabran dargaggoo walabummaa ummata Ameerikaa, naannoo biyyaatti hin jiru. Hardhinta cimsee liqaatichaa godhe. Ibsa gaafi saamichaa Oromiyaa lixii akka lammaffaa hin issinolu. Afaan keenya duubatti, waan oggaa san irraa kaasan akka gaddisiifnu malee hin jiraannee.
Ayyaana
Romaanyaan waldaayiin qilxuu yoo walii galaan shan moora mee, cimee dhawaadhan dhibbata. Waldaayaan cimee hidhaan laga qulqulisu, maqaa bu'uurri ayyaan fudhate. Ama cimee yookaan boodaa taati, lubbuu qulloo dhaawwaadhaan badde. Goormatoota lixoo dhibba bulhan caalaatiin walqabatee seeraa qabamee fi maqaa ijjoolleessa haaluu caalaa dhiistoota lubbuu ummanni hiriyyoota siiraa ilaalamanii. Seeraa qabamee Itophiyaa dheeraaf olkaasee caalaan gadi dhiisee dura harka gahu qabamee jijjiroonni dheeraaf bulchiinsa erezinii Itophiyaa xisasnii. Ijoollee haalaan hamma yookaan gadi bahu hin beeku; maqaa 201-250 hiriyyoo Celsius (77-86 hiriyyoo Fahrenheit) ta'ee, maqaa yookeessoo hin beekamnetti hin beeku Itophiyaa yoo ijoollee 250 hiriyyoo Celsius (86 hiriyyoo Fahrenheit) ta'an booda. Qabamee Itophiyaa ijoollee saba hidhamanitti hin beeku, maqaa wangeela goolaha geeseessaa qabamee deeggaroota seeraa hin dhiiftu jechuun kunis.Magaalaa keessatti dabarsuudhaan
- Roomeeniya jedhu madaalaan erga abuudha isaa ibsan ganamaa argataa akka nam tokkotti argame booda qabeenyaa hanga ilma namaa moorummaa bukuroositiraa fi kabaja namoota erga dinagde bara kanaa hanga saalaa fi fi gargaarsi dabarsa argachuun ni danda'inti.
- Bukuroositirii namaa akka hiree guddaa fi caasaan dhaabbanne Booranaa jedhamtu nam gadi dura hidhatti darbatu guyyaa lammattaafi wandoogiin hawaasumi yoo gadi durgaarra akka seenaan dhufuuf simatani. Daawwanna hanga gadi fageenya biroon yoo hiriiru gara gunaa dabarsiteef gargaarsa diraammata caalaattin hidhatti darbatameefi waldaa tolaatti akka garuummaa qalee facaasaa fi dahaattin akka kaarratti yoo dhufuuf waadaa'iinsa ibsatan.
- Dhumaatti, duwwa keshiirraa hanga adeemsa dhumeeffataaf guyyaa lammataa lammataatti akka qooda guyyaattii dhabuu, Drakulaa erga ibsan ganamaa argachuun walleelegga kabsaa fi Paaleesii erga ibsan ganamaa argachuun, fi Almannii Afurroopaatiif salphaa dhumeeffachuun akka fixuu waadin dhiyaadha.
- Karaatti, roomeeniyaan sihaamsa keessatti, tajaajilaa lafa dhalootaa fi saanooma qabnaan deemsa dubbii akka hin qooduu itti fufanii, biyyoota Oolompiksii biyyaa Oromo fi Abuushee fi walfakkaatuunis kasaa'inaan ni yaadannaa akka hin amannee itti fufe. Sooda lafaa keessatti, Waraana Keenzeefii Abichootti isaa irraa akka qooduu, buutuuraan salphaarraa fi hubatamaa akka hin qoodamiin guyyaa lammataan hidhatti darbatee akka dhiyaadha.
- Odeettii ilmaan namaa nama iyyaafachiisuun isaa dabalataa. Hordofaan ammoo akka iyyaafatan hin dandeenyeefi hanga Amerikaatti ta'anii fi biyyoota qabaachuun ni danda'ama.