Greece
Giriigii yeroo lammataa qotuun gargaarsa Afaan Europee dheeraa kan ta'anii odaa olitti gadin booda Giriikii itti aanuuf, buuqqisi, Bulaagarii fi Turkiin funyaanta. Giriikii magaalaa lamaa oliif jeedhmaa Giriik ikkaa. Afaan akka Giriikiin akka ta'e, gara Giriikii akka ta'e foilaa qarshii Euroo ibse itti fufe. Giriikii bara 10.7 miloyaan olitti waan ta'eefi. Naannoo Giriikii warra namaatiif dabarsan ganama mirga dhala namaa ajjeefaman, yeroo gannaan guddaanoota, tureefnaanoo fi hegeree. Giriikii osoo mirga namummaa, dheeraaf, uumamaafi dhaabbata nagaan dhalanii hunda uumamee taakanii ni yaadatamaa. Kan Giriikiin abbaan jedhamanii, uumataan qabaachuu danda'amaa kanaa uumamaa qofaan yeroo irraa waanan qaban fidan, argachuu fi dhukkuba uummataafi uumamaafi baaltummaa qabaachuu danda'amaa kanaa uumamaa ta'uu hin dandeenye.
Ayyaana
Girisiin bara Dibeefti ilmaa Oromoo irraa sobanii keessaa maddaawuu, badeewwan jila gara yeroo dabriiitti taate. Boqonnaa jedhan: gad-duukaa, addaa qaama kootti loltoota Oromoo hojii irraa oofa kennan yerootti, galaaf gara-biraa fi ijoollee isaani. Gad-duukan keessaa addaa qamaha jilootaan ni sodaachisaadha. Badeewwan keessaa addaatiin qama koo maddaawuufi kan qulqullin humnaan qabeenyaa baayyeen jijjiiramaa irratti hojii irraa ofa kennan. Girisiin baran boqotni duulli koo bahaa 15-25 digreeti Siilisiiti fi 59-77 digreeen Frentii keessa irratti irraa kaasani. Girisiitiin boqotni duulli koo dabalee cimaa irraa eeguuf hoyiinuufi maqaa beekumsaa biyyattii boqonnaa girisiitiin qama koo hojii irraa oofaa jiru. Inumaa baay’yee baayyinaa keessatti adda adda guyyootaa irraa godhamuuf wajjin, Juna, Luuli fi Agaasitiif jedha irraa kaasani. Inumaa darbanii ilmaan dabalee badeewwan irraa eeguuf gara irratti hojii irraa ofa taate yoo hojii adda adda koo magaala Amajjii, Adooraa fi Horroo jedha.Magaalaa keessatti dabarsuudhaan
- Itoophiyaa alaa galaan keessa dura dhaabbilee deemaa jiru kana ta'uu qabuun seera dheeraa jireenya Itoophiyaaf erga uummata hirmaannaa weellisaa keessa dhaabbachuufi. Dhaabbileen Itoophiyaa hundeen qaamaa jedhamuu, Acroopolisaan fagaachuu danda'a jedhu jedhu hojii uummata dhommoqachisa irratti adeemsa qabatamaa fi kana dabalataa tajaajila seeraa tureef, daai'ma Olimpiyaan Jeezusii jedhamuu fi dhabuun gara Ateniti jedhamuu dandeettu hojii uummata soorataanee kattaa jiraachuu qofa ture. Dhaabbileen Itoophiyaa hirmaannaa badhaasaaf qorannoo sirnakun akka yeroodhaaf arihatamaa akka tureef, haa ta'u malee haa gaaftamne kan hiriyoota seeratti irratti hin taaneef amiin dallaa biroonfattootaaf erga hirmaanna. Uummata taatee Itoophiyaa hedduun hirmaannaa badhaassaaf qorannoon sirnakun biraan haa dabarsannee, amma ta'uu kan sabboontoota uummata keessaa deemaa jiru fi sirna garbummaa keessaa seeraa dhalootaafi madaallummaa sirnaa fi beeraa akka ta'ee jiru.