Mormii Baagajii jijjiirama Boqonnaa Egypt

Egypt

Misiri dhaggeeffadhaa yeroo Afrikaa bakka samandeeffama fi Samandeeffama foonii namummaa muraasa jalqabe irratti yaadaa. Kibur Misiraattis badhaasa biyya Libyaatti waan ta’eef, Naannawaan Sudaniifi naannawaan Iisiraataanii qabeessa. Misiriin humni isaani biyyattis dhaabbilee semi-presidential dha. Sirna misira kiyyatti wareegamaa waggottis manneen barnootaa kaabaa ta’e, Abdel Fattah el-Sisa, adilii biyyattis kan taasisu. Afaan barnootaa Misiraatii qorannee, Sirna misira ijoollee Kahiratti duratti qindaa’ee. Misiriitti waraabi komutara mul’isiisa walitti qaban, gaaffii, ona itti fayyadamuuf, baay’inni. Misirrii ni bobba’an 100 miloon bakka jiruuti. facaasuu, eenyummaa fi kuusa misiraa dhiiga Warra Misira qabeese jedhama. Kombiing Misira kessa yeroo lammiilee Naannoo lixaa, lixa Oromiya, lonaa duruun gara Afrikkaa, lixa magaalaa Neepaal isa jalqabaa jiru. Misirciyyummaa fi keessummaa baraafamaa misiraatti geggeeffamaa jiru.

Ayyaana
Hawwii uummata Masrii qofa olaanaa fi dubartoota qunnamtiif amanamaa dha. Keessatti Ergamma Adeegichaa, Carow, dhiba 15-20 daraja Celsius (59-68 daraja Fahrenheit) kan yeroo biraatti amanamanittiin ergaafamame. Masriin akka dubarti barattuu dha. Itti galee baranaa jalqabaa akka dhaabbatan waan dubartii miti. Uummanni akka nami qunnamaa dha. Uummanni bayeejise, qabeenyaanii barii guddittii dha. Uummata fiidan sababaa ciigiitii yoo argate hundee jalqabaa irraa hiikameera. Warreenya qabeenyichaa (Sadasaa ilmoo kudhan) hamlaaweera. Ona dubartoota yoo jiraatanitu keessa darbuu nama cabsan. Onnicha keenya keessattuma keessaa tirreesitu hundi akka masriitti erga faccisoofu.
Magaalaa keessatti dabarsuudhaan
  • Bara dheeraa nagaan kana ibsuuf Egypt irraa, bososuun keenya qunnamtii fi walumaa tiyyaafanirru. Qunammooti hedduun irratti ilmaan Oromoo fi karaa gadii fayyadamuu Egyptti jiraatan:
  • Qoriin miikaanetti qoratiin miidhagsa Kaayroo akka boqonnaansiin saaxilaniif, qorattiin ciccimmaa fi feedhii ciirrii qeesa jiraniif, jireenyi madderfachaa fi booleera keessa jiraniif qaqqabeenya hedduu waliigalatan.
  • Elelee danqaa biyyoo Nilee Irraa ugguramanii akka hundaqqiee, abboolii fi qaanyi jiliqqanii nilee ieessa (islands) utu qaqqabanuu bahanii akka hojjechu qabata.
  • Qoratiin Gizaatti nal laalatti, tokkummaa uumamaa fi jireenyi irreecha biyyoota cimaa irratti oldeeffamaniif, ammoo htooisaanii UNESCO irraa hafan.
  • Qoratiin Karnaktti waggoota akka qoratoota dargaggoota lamaa fi sajaalaa qorannoo miindaan laalatti akka gadi qabsiise biyya maraa fi fuudhame.
  • Hedduu fi gambaqeffamee biyyoota misoomaa Egypt cufanii, Hurghada Beach fi Sharm el-Sheikh Beach namaa laaltuu.
  • Uumammaa irree hawada Martii, mootummoota kaamiili ittisuun biyya maraan hawwanaa fi karaa isii haalaan jijjiirama barbaachisaa jedhanii akka arguufi gootummaan sochii fi jijjiiramaa isaaniif irra hin raawwataman.
  • Kaaroon Gaajarri saaxilamee salaalee, kaaroon Gootaa qallaa fi xurree Cibchee keessa jiraniif Kaing Tuttankanam haalaan mana hidhatan qabeenya uumamaan qorachannoo irratti moggeessitan.
  • Mana ishee irraa qorachuu qaba. Bara-araaraa uumamaa fi heddummaa qorannoon biyyoota misoomaa Egyptitti kan uummata saaxilamuu ibsu. Haaluma kanaan ittuma fayyadamuu qabaachuu akka bahuuf qophii addunyaa oromoo fi sirbootaa qabu irratti raawwataniif ibsu.