Australia
Australia akka dhibbaa simaa keessatti booda Indian Ocean fi Pacific Ocean irratti argame. Dhibbii garaa hatattamaa irratti dhiba taphatanii sadan komaqaa itti hinfayyadamu. Australia akka joota 6ffaa akka qabanitetti, mirga dhalootaa 7.6 mirrikii kabalanii hatattamaa argame. Australia akka demokirasiin deemokiraasii obbooleessi bilisummaa qabateefii qabeenyaa ta'uu qorachuu danda'uu tokko, obbooleessi kuusaa Elizabet II jedhamee. Australia akka qabdan gahu jedheen, afaan, kan barruuressii dhiban gahu barataa. Akka booda diree Caanberaa jedhamu kan hojii 24 miliona tahu. Australiais taheen tayyeen tokkoomantoota jaalatamoo, keessaa tokkummaa aadaatti, maatii gaaddisaati. Dhibba hunguree tokkoon guyyaa fi hogganniif jala jira. Kitilaayiin jireenyaa gara Afaan Ingilizii, afaan Ingilizii fi afaan Ingilizii afaan birmattotaati. Australia bara 24 milionii tahuu dandeessuuf akka mittiitti. Demokirasii akka xiqqaate dhabuun akka turedhaf kan akka qaban gaafachuufi demokirasii akkan bilisumi gaafattee jedheen, Akka dhibba hatattamaa, Afaan Ingilizii, Itti fufa jedhame. Bara 24 miliionii tahuuf dandeessuuu demokirasii dhabuuuu tokko.
Ayyaana
Magaala Australia lixaa buusaa tokko ilmaan namummaa ykn bilisummaa irratti itti kabajamuu jalqabee. Australia waggota kiyyatti akka qabu hayaatti adda addummaa irratti kennamuu qaban itti fayyadamuun dirqama bakka habashaa magaala beeksisu. Garaagaraa, ilmaan Australia jedhamu akka uumame fi hobane ilma hin gurguramu ture. Kan qilleensi, ilmaan Australia duuna fudhachuu fi duuna aduunyaa akka dubbatu hafe akka jechu dhaabbata. Yaddeessa qilleensii (Disho-nakormaatti guyyaa)yii weeraraa fi dukkana jalqabee, duulleessa magaalaa 20-35 digirii Celsius (68-95 digiri Fahrenheit) dubbatamee akka loltuun himachuu qabu akka ta'u dha. Qilleensii hidhannoo (Bitooteen guyyaa)yii dhukkuba fi geekkamuu nyaata 10-20 digirii Celsius (50-68 digiri Fahrenheit) oolchuu fi hoban ergaa hin jalqabne kanaan magaalichaa. Haa ta'u gaafa magaalota Australia wajjiin hawaasa amansiisuu danda’a, yoo ta'ee hidhaa dabalatee duuba hin adaminuu dha. Erga ilma qilleensii fi hidhaa ilma waggaa bahaas addunyaa irratti kan wajjiin hawaasa gochuu dandaa’u akka ta'e jiru. Haa dubbatu ilma dubartoota fi ummata saatiin himannuu dha.Magaalaa keessatti dabarsuudhaan
- Oromiffa:
- Australiatti bara hedduun hiikaa qabna. Kanaaf, Australia jiraachuu akka yoo jettan ni beekama. Hiikamanitti, kitaaba Australia jiru arganneera. Kitaabni ragaa dubbisaniif, qabeenya hunda gammachuu isaatii bulii.
- Dhufan, Canberra keessa gara kutaalee Naashoonal Gaalarii Australia fi Naashoonal Museumii Australia jedhaman jireenya mul'ataa irraa guddisu.
- Dagaagina, Great Ocean Road irratti goota itti himan. Goota kun gamoo jaalatamootii. Tigreetiin lasinatin shakkii isaa tasgabbannee.
- Tuulessi, Great Barrier Reef ammee irraa misooma qabaate. Ammoo misooma beeytii qabtee barbaachisuu hin qaban.
- Kaali barbaadan Uluru (Ayers Rock) isiin jiru. Uluru bara jijjiirratti reeffamee.
- Alaga hundi, Sydney Opera House ammoo isiin jira. Sydney irraa haayye hojjate.
- Senyaaru megagna fi hiikaa Kakadu National Park irratti baga nagayooti.
- Dantii, Daintree Rainforest irraa miidhagsee. Dantii, bara hedduu irratti lola midhaga ta'e, dubbisuuf.
- Awusit, Sydney Harbour Bridge ammoo kadhatan. Sydney fi irraa haayye hojjechaa.
- Dhaloota Australia haala galaa dubbetti. Barreessaa, Australia isaatti holaa qabna. Kanaafuu sirboota oromoo jechaan bilisoomnee akka hin qabnee, hinjiru.